Taloushallinnon ammattilainen pärjää perusmatikalla – tarkkuus on kaiken a ja o

Joensuussa ilmestyvä Karjalan Heili haastatteli heidän lehdessään julkaistun artikkelin Certian taloushallinnon ammattilaisista. Alkuperäisen jutun pääset lukemaan täältä.

Taloushallinnosta kiinnostuneiden tulevaisuudennäkymät ovat varsin mukavat: ala on vakaa ja monipuolinen työllistäjä, ja ammattitaitoisille, kouluttautuneille työntekijöille on jatkuvasti kysyntää.

Certian Joensuun toimipisteessä työskentelevät Tuija Hirvonen ja Susanna Leinonen ovat toimineet taloushallinnon tehtävissä käytännössä koko työuriensa ajan.

Certian ostoreskontrassa palveluasiantuntijana työskentelevä Susanna Leinonen on koulutustaustaltaan merkantti. Vaikka hän erikoistui aikanaan markkinointiin, vei työpolku hänet lopulta taloushallinnon tehtäviin.

– Hienoa tässä alassa onkin se, että koulutus valmistaa hyvin monipuolisiin työtehtäviin. Omaan työhön voi vaikuttaa hyvin paljon sillä, mihin lähtee suuntautumaan koulun jälkeen, Leinonen toteaa.

Palveluasiantuntijana Certian kirjanpidossa työskentelevä Tuija Hirvonen on puolestaan koulutukseltaan tradenomi.

– Lisäksi olen täydentänyt osaamistani erilaisilla lyhyemmillä koulutuksilla esimerkiksi ammattikorkeakouluissa, Hirvonen kertoo.

Taloushallinnon ammattilaisen työnkuva ei vastoin yleistä stereotypiaa ole pelkkiä rutiineja: ala on muuttunut tiuhaan digitalisaation ja robotisaation myötä. Samaan aikaan myös työtavat ja -käytännöt ovat kokeneet suuria muutoksia.

– Muutoksia tulee jatkuvasti, Tuija Hirvonen toteaa.

Hirvonen nostaa esille esimerkiksi kansallisen tulorekisterin, joka toi suuria muutoksia etenkin palkanlaskijoiden työhön.

– Lisäksi verotus muuttuu ja lainsäädäntö muuttuu – meidän on opittava paljon uutta ja pysyttävä mukana hyvin monenlaisissa muutoksissa.

Susanna Leinosen mukaan robotisaatio on helpottanut työtä aivan parin viime vuoden aikana.

– Esimerkiksi maksuajoja ei tarvitse tehdä enää manuaalisesti, ellei ole jokin poikkeustilanne. Tietyt rutiininomaiset asiat voidaan robotisoida, mutta se ei tarkoita, etteivätkö työt alalla olisivat vähenemään päin – päin vastoin, meilläkin haetaan jälleen uusia osaajia, Leinonen kertoo.

Naisten mukaan ihmisten tekemä työ taloushallinnon parissa onkin kallistunut koko ajan enemmän asiantuntijatehtävien suuntaan. Ihminen kykenee ratkaisemaan ongelmia, mihin robotti ei kykene – ainakaan vielä.

– Ongelmanratkaisukyky tuleekin tässä työssä tarpeeseen. Päivittäin tulee vastaan jotakin ratkaistavia ongelmia, Susanna Leinonen kertoo.

Entä tarvitaanko alalla matikkapäätä?

– Perusmatikalla pärjää. Koneethan sen laskemisen nykyisin hoitavat. Tärkeämpää on sen sijaan tarkkuus ja huolellisuus, niitä tässä työssä kyllä tarvitaan.

Tärkeintä alan työtehtävissä on naisten mukaan talousosaaminen ja tietotekninen osaaminen. Vaikka työtä tehdään tiimeissä, on työskentely pääosin hyvin itsenäistä ja itseohjautuvaa. Työnkuvasta riippuen työhön voi liittyä myös paljon asiakaspalvelua.

– Etenkin omassa työnkuvassani ostoreskontrassa olen päivittäin asiakkaiden kanssa tekemisissä eri kanavissa, Leinonen kertoo.

Työn haasteisiin Hirvonen ja Leinonen lukevat sen vaatiman paineensietokyvyn. Kuukausien ja vuosien vaihteet ovat tilinpäätöksien vuoksi alalla kiireisintä aikaa, ja silloin voi joutua tekemään pitkää päivää.

– Silloin otetaan niin sanotusti työntekijästä mittaa. Työ vaihtelee paljon kausiluontoisesti, Leinonen sanoo.

Leinosen ja Hirvosen on oltava kuukaudesta neljä päivää toimistolla. Muun ajan he voivat halutessaan olla etätöissä.

– Yksi työn parhaista puolista onkin mielestäni se, että työ on joustavaa, eikä se ole paikkaan sidottua. Sitä voi tehdä käytännössä missä vain missä yhteydet toimivat, Hirvonen sanoo.

Mikäli osaamista tahtoo laajentaa uusiin työtehtäviin, oma-aloitteisuudella pääsee pitkälle; usein työntekijä voi hakeutua uusiin taloushallinnon tehtäviin organisaation sisällä.

– Muutokset ja uuden oppiminen ovatkin tietyllä tapaa työn suola. Aika ei ole vielä koskaan käynyt tässä työssä pitkäksi, Leinonen summaa.

Alkuperäinen artikkeli: Karjalan Heili

Teksti ja kuva: Hanna-Mari Lappalainen / Karjalan Heili