Työpaikka, joka tarjoaa pysyvyyttä ja selkeät raamit

—Olen ollut nuoresta lähtien kiinnostunut yhtälöistä, matematiikasta ja laskennasta. Lisäksi nautin opiskelusta ja kouluttautumisesta, jota olen saanut tehdä Certialla myös työn ohella, kertoo Certian taloushallinnon asiantuntijana toimiva Helena Nikkola.

Ei siis liene ihme, että Helenan opinto- ja työpolku on kulkenut laskentatoimen ja rahoituksen opinnoista ensin töihin pääomasijoittajalle ja sieltä myöhemmin Certialle pääkirjanpitäjäksi.

KLT-tutkinto työn ohella

Helenan nykyinen työnkuva koostuu Certian kirjanpidosta ja konserniasiakkaiden asiakaspalvelusta.  Vuonna 2018 hän siirtyi mukaan SAP:n konsernijärjestelmän käyttöönottoprojektiin ja asiakaspalveluun. Helena tekee tiivistä yhteistyötä asiakkaiden kanssa ja toimii SAP-järjestelmämuutosten testaajana.

—On ollut tosi mielenkiintoista olla mukana SAP-konsernijärjestelmän käyttöönotossa ja kehittämisessä.

Helena suoritti vuonna 2019 KLT-tutkinnon, jonka pätevyyden myötä Certialla oli mahdollisuus hakea taloushallintoliiton jäsenyyttä. Jäsenyys myönnettiin, kun yrityksen ja sen toiminnot oli auditoitu huolellisesti läpi.

—KLT-tutkinnon suorittaminen työn ohella ei ollut mikään läpihuutojuttu. Useamman kuukauden kestäviin opintoihin ja lopputenttiin piti lukea ja sisäistää kymmenen kirjan verran oppimateriaalia. Onneksi sain käyttää opiskeluun myös työaikaani, joka helpotti tavoitteen saavuttamista. KLT-tutkinto vaatii jatkossa myös jatkuvaa ylläpitokoulutusta ja koulutuksesta täytyy raportoida säännöllisesti Tili-Instituuttisäätiölle.

Vapaa-aikaa lisäävä etätyö ilahduttaa

Certian toimipisteet sijaitsevat Vaasassa, Joensuussa ja Tampereella. Helena työskentelee Vaasassa, vaikka tekeekin töitä nykyään enimmäkseen etänä.  Pohjalaisena paluumuuttajana Certia on antanut hänelle mahdollisuuden joustavaan työntekoon pysyvässä oman alan työpaikassa.

—Pidän uuden oppimisesta, mutta nautin myös vakaan työnantajan tuomasta turvallisuuden tunteesta. Selkeä työnkuva ja annetut raamit helpottavat omaa tekemistä paljon. Tiedän, mitä minulta odotetaan ja mitä minun työnkuvaani kuuluu.

Helena hyödynsi etätyömahdollisuutta jo ennen pandemiaa. Hiljainen koti tarjoaa hänelle työ- ja keskittymisrauhaa, tosin työkavereiden lounasseuraa on välillä ikävä.

—Nykyinen etätyömallimme mahdollistaa myös jatkossa sen, että voin työskennellä pääosin etänä, Pidän tätä suurena etuna, koska työrauhan lisäksi se vapauttaa arkipäiviin lisää aikaa ja mahdollistaa myös joustavan vapaa-ajan suunnittelun.

Turun ja Helsingin kautta Pohjanmaalle vuonna 2008 paluumuuton tehnyt Helena nauttii siitä, että työmatkoihin ei kulu aikaa. Lisäksi golf-harrastuksen uudelleen löytyminen ilahduttaa.

—Ulkoilen ja liikun säännöllisesti. Kesällä aloitin golfaamisen usean vuoden tauon jälkeen. Se on ihanan koukuttava laji!

 

Lue lisää uratarinoitamme täältä!

Suomessa hahmotetaan turvallisuuden muutos paremmin kuin missään muualla

—Yliopistoon kanavoitu raha ei ole kustannus, vaan sijoitus, sanoo Jyväskylän yliopiston lehtori ja koulutusvastaava Panu Moilanen.

Moilanen toimii Jyväskylän yliopistossa informaatioteknologian tiedekunnassa ja on vastuussa Turvallisuus ja strateginen analyysi -maisteriohjelman koulutuksesta. Hän myös itse opettaa ohjelmassa ja tekee sen teemoihin liittyvää tutkimusta. Oleellinen osa työtä on myös yhteiskunnallinen vuorovaikutus, joka sisältää aktiivista yhteydenpitoa ja tiedottamista sidosryhmille ja julkiseen mediaan.

Moilanen on innoissaan siitä, että hän saa kertoa suurelle yleisölle siitä, miten ja missä asioissa yhteiskunta hyötyy uuden tiedon etsimisestä ja tutkimusten tekemisestä. Ja onhan työ tekijälleen merkityksellinen muutenkin –tutkimus koskettaa meidän jokaisen arkipäiväistä turvallisuutta.

—Olen onnellisessa asemassa, kun saan tehdä juuri niitä asioita mistä olen kiinnostunut. Nykyiset työtehtäväni ovat kaukana niistä teemoista, mistä aikoinaan lähdin liikkeelle. Muuttuva ympäristö tuo työhöni koko ajan uusia asioita ja sitä kautta myös mielenkiintoa.

Valeinfon suodattaminen ja oikean tiedon levittäminen on tärkeää

Yksi nykyajan uusista turvallisuusriskeistä on mm. valeinfon leviäminen. Se on yhteiskunnalle vakava riski, koska tietoa on saatavilla enemmän kuin sitä välttämättä osataan suodattaa. Valeinfon eritteleminen todellisesta tiedosta on haasteellista ja aikaa vievää, siksi yliopiston rooli tiedon suodattajana on tärkeä.

— Yliopistossa tiedon arviointi on prosessin keskiössä. Meidän tehtävänämme on toimia instituutiona, joka tuottaa yhteiskuntaamme uutta tietoa, joka on varmasti luotettavaa. Tämän lisäksi on yhtä tärkeää, että tutkimustietomme tavoittaa tätä asiantuntijuutta hyödyntävät tahot ja myös suuren yleisön. Meidän tavoitteenamme on tuoda totuus esiin ja pyrkiä löytämään uusia tapoja valeinfon leviämisen estämiseen.

Turvallisuuden muutos koskettaa monia eri aloja

Turvallisuus ja strateginen analyysi -maisteriohjelma on alkanut vuonna 2019, minkä jälkeen sen suosio on kasvanut tasaisesti erityisesti työelämässä pidempään olleiden henkilöiden keskuudessa. Maisteriohjelman opiskelijoiden tausta on monipuolinen. Opiskelijoiden joukossa on asiantuntijoita puolustusvoimista, pelastusalalta ja mm.  IT-alan ammattilaisia. Turvallisuuden muutos on oivallettu Suomessa ja se kiinnostaa. Kaikkia opiskelijoita yhdistää palava into oppia lisää – alasta riippumatta.

—Monet ovat törmänneet omassa työssään siihen, etteivät löydä haluamaansa tietoa mistään. Turvallisuuden käsite on muuttunut laajemmaksi, ja samat opit mitä on sovellettu aiemmin, eivät enää toimi nykyisessä maailmassa ja yhteiskunnassa. Uudelle koulutukselle on selkeä tarve.

Kansainvälisessä vertailussa Suomi pärjää turvallisuuden tutkimuksessa kuitenkin hyvin. Tieto pitäisi kuitenkin saada vietyä nopeammin käytännön tasolle, ja tässä Moilasen mukaan Suomellakin on parannettavaa.

—Meillä on turvallisuuden muutos hahmotettu paremmin kuin missään muualla. Parantamisen varaa on kuitenkin muutoksen eteenpäin viemisessä ja ketterämmässä käytännön toteutuksessa.

Yliopistotutkinto vie urakehitystä eteenpäin

Miksi Turvallisuus ja strateginen analyysi -maisteriohjelma sitten kiinnostaa opiskelijoita? Motiiveja on erilaisia. Joku haluaa tutkintotodistuksen urakehityksensä tueksi. Joku toinen haluaa laajentaa ja syventää osaamistaan. Koulutusohjelma mahdollistaa myös täysin uuden urasuuntauksen.

Yliopisto ei siis ole pelkästään nuoria ylioppilaita varten, vaan se palvelee myös myöhemmässä vaiheessa, työelämässä olevia oman alansa ammattilaisia oppimaan lisää ja löytämään uutta virtaa omaan työhönsä ja uraansa.

 

Kiinnostuitko Turvallisuus ja strateginen analyysi -maisteriohjelmasta, lue lisää täältä! 

Lue lisää huippu-uratarinoita täältä!

Yliopisto on mahtava instituutio!

 

—Professorin ammatti on palveluammatti. Kun aikoinaan hain professuuria, en ymmärtänyt miten paljon proffan tehtäviin kuuluu toisten oppimisprosessien tukemista ja helpottamista. Olen kuitenkin unelma-ammatissani ja iloinen joka ikisestä valmistumisesta, kertoo Åbo Akademin kansainvälisen oikeuden ja valtionsääntöoikeuden professori ja Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin johtaja Elina Pirjatanniemi.

Opettamista, tutkimusta ja rahoituksen hankkimista

Pirjatanniemi ammentaa päivittäiseen työhönsä iloa nuorista opiskelijoista ja nauttii heidän päättäväisestä ja kriittisestä asenteestaan.  Opiskelijoiden kasvun ja kehityksen seuraamiseen ei hänen mukaansa kyllästy.

—On hienoa nähdä, kuinka nuorissa herää analyyttinen ja kriittinen ajattelu. Opiskelijoiden kasvun polulla syntyvä yhteistyösuhde ja lopuksi gradun ohjaaminen ovat kuin kruunu pitkälle yhteistyölle.  Vaikka en halua ottaa kunniaa entisten oppilaiden henkilökohtaisesta menestyksestä, olen totta kai tyytyväinen, kun entiset oppilaat pääsevät mukaan korkean tason tutkimusryhmiin tai tekevät nousujohteista uraa kotimaassa tai kansainvälisissä tehtävissä, Pirjatanniemi toteaa.

Tieteellinen johtajuus on opettamisen lisäksi sekoitus tutkimusta, laaja-alaista yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa ja myös jatkuvaa rahoituksen hankkimista. Professorin tehtävänkuva on laaja ja tasapainottelua eri töiden kanssa joutuu tekemään jatkuvasti.

—  Monipuolinen työ sisältää paljon tehtäviä, ja paljon tulee tehtyä töitä – välillä vähän liikaakin. Yhteiskunnan kehittyessä myös yliopistojen pitää pysyä mukana kehityksessä toiminnan kaikilla osa-alueilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että johtajuuteenkin tulee koko ajan uusia elementtejä, jotka pitää kyetä sovittamaan omaan arkeen ja työhön.

Suomalaiset yliopistot ovat erinomaisia kumppaneita

Pirjatanniemi uskoo vahvasti suomalaisen yliopiston tulevaisuuteen ja korostaa vuorovaikutuksen ja läpinäkyvyyden merkitystä. Tiedeyhteisön tehtävänä on käydä jatkuvaa keskustelua ympäristön kanssa ja kyetä puolustamaan tutkittua tietoa.

—Perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvää keskustelua on paljon. Meidän tehtävänämme on tuoda vaikeissakin ja yllättävissä tilanteissa esille erilaisia näkökulma ja ratkaisuja sekä miettiä niiden seurannaisvaikutuksia. Päänsilittelyä tästä harvoin osakseen saa, mutta tavoitteena onkin se, että asioista saadaan herätettyä uutta keskustelua ja virkamiehet saavat päätöksenteon tueksi näkökulmia monesta eri suunnasta.

Suomesta löytyy jo nyt kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeusasioiden merkittäviä ajattelijoita ja Pirjatanniemi näkee, että maailmanlaajuisesti vertaillessa Suomen yliopistoiden rooli on toimia luotettavina ja ketterinä partnereina isojen ja maineikkaitten yliopistojen kanssa.

Ilman tutkimusta ei voi olla opetusta

Pirjatanniemi on ylpeä siitä, että hän saa olla osa tiedeyhteisöä ja tehdä töitä instituutiossa, joka muokkautuu koko ajan yhteiskunnan mukana. Työn mielekkyyden ydin on kuitenkin tutkimus ja sen analysointi. Ilman tutkimusta ei voi opettaa ja ottaa kantaa uusiin ilmiöihin. Jotta tutkimustulokset eivät jäisi pelkästään yliopiston seinien sisälle, Pirjatanniemi kommunikoi aktiivisesti ja ottaa mielellään kantaa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin asioihin ja ilmiöihin sekä tarkastelee niitä oikeuden näkökulmasta.

— Tutkimustulokset eivät saa jäädä yliopiston seinien sisäpuolelle, vaan tietoa pitää jakaa ulospäin. Nautin kirjoittamisesta ja pohdin mielelläni teksteissäni eri näkökulmista sitä, mikä merkitys oikeudella on omassa yhteiskunnassamme. Minulle merkityksellistä on se, että voin oman tutkimukseni kautta olla osa yhteiskuntaa ja auttaa sitä kehittymään oikeudenmukaiseen suuntaan.

 

Työyhteisö ja kehittyvä työnkuva pitävät järjestelmäasiantunti­jan virkeänä

Reijo Rosti on työskennellyt keväästä 2009 lähtien Certialla SAP-järjestelmäasiantuntijana. Alun perin kemiaa opiskellut Reijo päätyi järjestelmäasiantuntijan työhön jo 2000-luvun alussa, koska oli kiinnostunut tietotekniikasta ja tekniikasta yleensä. Oman elämänsä Pelle Pelottomaksi kutsuttu joensuulainen kannustaa alalle sinnikkäitä ihmisiä, joille ratkaisujen löytäminen on palkitsevaa.

– Vuosien saatossa työtehtäväni järjestelmäasiantuntijana on muuttunut paljon. Nykyisin monet, ennen manuaaliset työtehtävät ovat automatisoituneet. Esimerkiksi pääsynhallinta (=tunnusten luonti ja järjestelmien sisäänkirjautumismenetelmä) on täysin automatisoitu. Käyttäjälle helppokäyttöisenä ja yksinkertaisena näyttäytyvä toiminto vaatii taustalla paljon työtä.  Tämä on kuitenkin yksi työn suola – työnkuva pysyy juuri kehityksen vuoksi mielenkiintoisena, Reijo kertoo.

Ennakointi ja sujuva yhteistyö lisäävät tietoturvaa

Koronan aiheuttama etätyöaalto pakotti yrityksiä ja organisaatioita valpastumaan ja varmistamaan fyysisesti eri paikoissa työskentelevien henkilöiden tietoturvallisen työnteon. Kun etätyötä teki yhtäkkiä muutaman henkilön sijaan lähes koko organisaatio, toimintojen riittävyys ja kantokyky nousivat keskeisiksi kysymyksiksi.

Certialla tietoturvaa on parannettu yhteistyöllä tietoturvaan keskittyneiden toimijoiden kanssa. Käytännössä on luotu mm. lisäturvaa kirjautumisiin ja ottamalla käyttöön kaksivaiheisia tunnistautumisia. Lisäturva kirjautumisissa tarkoittaa käytännössä ohjelmistojen monimutkaistamista niin, että käyttäjälle kokemus on edelleen sujuva, mutta taustalla olevat tekniset toteutukset ovat merkittävästi hankalampia murtaa.

– Certia on vastuussa useiden korkeakoulujen käyttämien järjestelmien ylläpidosta, joten vastuuta on paljon. On selvää, että suhtaudumme tietoturva-asioihin erittäin vakavasti: Ennakoimme tietoturvaan liittyviä riskejä, keskustelemme avoimesti organisaatioiden toteuttamista ratkaisuista hallinnoidessamme henkilöiden sähköisiä identiteettejä.

Certian kanssa yhteistyössä olevat organisaatiot ovat itsenäisiä toimijoita omien järjestelmiensä osalta, mutta osa asiakasorganisaatioiden päätöksistä vaikuttaa suoraan myös Certian toimintaan. Certia seuraa asiakasorganisaatioiden toimintaa, kehittää omaansa ja auttaa kehittämään yhteisiä ratkaisuja.

Valmista osaajaa ei ole – osaajaksi kehitytään

Suurimmiksi vahvuuksiksi järjestelmäasiantuntijalle Reijo nimeää kyvyn ymmärtää kokonaisuuksia, myös verkkoympäristössä viihtyminen on olennainen osa arkea. Iso osa työstä tehdään monitorin takaa, usein kuulokkeet päässä, mutta silti osana tiimiä.  Järjestelmäasiantuntijan työroolia määrittää paljon se, minkälaisessa yrityksessä tai organisaatiossa asiantuntija työskentelee. Täysin valmista osaajaa ei oikeastaan pysty edes rekrytoimaan, koska osaamisen ydin kehittyy aina lopulta työsuhteen aikana.

– Periksiantamattomuus on ehdottomasti vahvuus tässä työssä. Täsmäkoulutukset ja aktiivinen tiedonhaku ovat edellytyksiä työssä menestymiselle.

Viimeiset pari vuotta pinnalla ollut lähes kokoaikainen etätyö ei kuitenkaan ole kaikilta osin sopinut Reijolle.

– Tarvitsen toimiston työilmapiirin ympärilleni voidakseni keskittyä ja motivoitua työhöni parhaiten ja työyhteisönä tiimimme onkin aivan huippu. Tiiminä pääsemme ratkomaan monenlaisia haasteita ja on hienoa, kun työyhteisössä tuetaan ja kannustetaan kaveria, erityisesti yllättävien tapahtumien osuessa kohdalle. Toimistopäivistä saan virtaa.

Sujuvuus työpaikalla takaa hyvän elämän vapaa-ajallakin

Pernilla Nabb elää sellaista elämää mistä moni meistä saattaa haaveilla. Hän asuu Raippaluodon saaressa, 27 km Vasasan kaupungin keskustasta perheensä ja koiran kanssa. Lapsen päiväkotipaikka on 400 m päässä kotoa, lisäksi urheilua harrastavalle Pernillalta löytyy kotoa kuntosali ja ympäristöstä mainiot lenkkipolut juoksuharrastusta varten. Töissä kaupungissa hän käy muutaman kerran kuukaudessa, muuten hän työskentelee etänä. Tällä hetkellä äitiyslomalta hiljattain palannut Pernilla tekee 80 % työaikaa.

—Certialla työskentelyssä ehdottomasti parasta on joustavat työajat ja etätyön mahdollisuus! Olen aamuihminen ja aloitan työpäiväni arkisin kello 6.30, tarvittaessa voin venyttää päivääni iltapäivästä iltaan. Joustavuus mahdollistaa sujuvan arjen perheen kanssa – sekä myös lenkkeilyn päivänvalossa lounastunnilla. Nautin siitä, että saan organisoida oman työpäiväni ja hoitaa työlistani viimeiseen tehtävään saakka, Pernilla kertoo.

Iloiset, aktiiviset ja tarkat ihmiset viihtyvät Certialla

Pernilla on työskennellyt Certialla vuodesta 2008 lähtien. Hän on työskennellyt ostoreskontrassa ja nykyisin palkanlaskennassa. Palkkojen pariin hän siirtyi työkierron myötä.

—Minulta tiedusteltiin jossain vaiheessa kiinnostusta siirtyä palkanlaskijaksi ja tartuin kiinni tarjoukseen. Aloitusvaiheessa tein puolet viikosta palkanlaskentaa ja puolet ostoreskontraan liittyviä työtehtäviä. Nykyisin työskentelen kokoaikaisesti palkanlaskennassa.

Pernilla antaa Certian työyhteisölle täydet 10 pistettä avuliaisuudesta ja positiivisesta ilmapiiristä. Certian Vaasan toimistossa työskentelee tällä hetkellä 75 henkilöä ja Joensuussa 34 henkilöä, joten ympärillä on paljon asiantuntijoita.

—Työpaikallamme vallitsee erittäin hyvä ilmapiiri. Täällä saa kysymyksiin aina vastauksen! Olen äidinkieleltäni ruotsinkielinen, mutta puhun töissä paljon suomea. Ruotsin kielen taito on kuitenkin hyödyksi etenkin niiden asiakkaiden kanssa, joiden organisaatioiden pääkieli on ruotsi.

 

Kasvu tuo Certian työntekijöille enemmän mahdollisuuksia

Pernilla näkee Certian kasvun erittäin hyvänä asiana. Laajempi asiakaskunta tuo henkilökunnalle enemmän mahdollisuuksia edetä ja oppia lisää. Kaikki toivovat työltään joskus vaihtelua, ja isommassa organisaatiossa vaihtelua on mahdollista saada talon sisällä ilman, että tarvitsee vaihtaa työpaikkaa. Pernillan työkaverit ovatkin pysyneet lähes samoina koko työuran ajan.

—Meillä pidetään hyvää huolta ihmisten hyvinvoinnista ja ergonomista. Meillä on hyvä työterveyshoito ja toimistollemme on hankittu mm. nostettavat työpöydät. Vaasassa on suunniteltu erittäin viihtyisiksi – ihmisten viihtyvyyteen panostetaan monella eri tavalla.

Pernilla viihtyy useiden vuosienkin jälkeen Certialla, eikä ole harkinnut alanvaihtoa kuin hetkellisesti kodin remontin yhteydessä.

—Remontoimme parhaillaan kotiamme ja tässä yhteydessä on käynyt mielessä, että osaaminen sähköalalla tai putkitöissä olisi kyllä tosi hyödyllinen juttu, Pernilla naurahtaa.  

Olisiko Certia sinunkin tuleva työpaikkasi? Tutustu avoimiin työpaikkoihin täällä!

Ammattitaitoinen ja turvallinen kumppanuus on huippututkimuksen etu

Teija Hurmerinta toimii hankintapäällikkönä Turun yliopiston talouspalveluissa. Koulutukseltaan hän on TtM ja bionalyytikko. Hurmerinnan taustalta löytyy monipuolista työkokemusta yliopiston kentältä. Hän on tehnyt biolääketieteellistä tutkimusta noin 10 vuotta, jonka jälkeen hän siirtyi projektihallinnon kautta talouspalveluiden puolelle kontrollerin tehtäviin. Nykyisessä tehtävässään hän on toiminut noin 3 vuotta.

Hankintapäällikön päävastuuna on julkisten hankintojen kilpailutus, ohjeistus ja valvonta, joka koetaan valitettavan usein hankalana ja tutkimusta jopa jarruttavana tekijänä. Hurmerinnan missiona onkin tuoda haasteeseen uutta näkökulmaa ja prosesseja, joiden avulla hankintaprosesseista tulee sujuvampia. Tämän tarkoituksena on helpottaa kaikkien prosessissa mukana olevien henkilöiden työtä ja saada tätä kautta tukea myös huippututkimukseen.

—Haastavinta ja hauskinta tässä työssä on toiminnan kehittäminen. Muutosten läpivieminen vaatii sitkeyttä sekä avointa ja aktiivista dialogia kaikkien osapuolien kesken. Meidän tehtävänämme on palvella ja auttaa hankintaprosessien sujuvassa etenemisessä ja siksi rohkaisemme asiakkaitamme kysymään neuvoja jo hankintojen varhaisessa vaiheessa. Uusien järjestelmien ja avoimuuden lisääntymisen kautta olemme onnistuneet esimerkiksi tehostamaan prosesseja ja yhdistämällä eri tutkimusten hankintoja on mahdollista aikaansaada myös merkittäviä säästöjä, Hurmerinta kertoo.

Vaikka hankintapalveluiden tehtävänä on hankintojen valvominen, Hurmerinta ymmärtää hyvin oman taustansa kautta myös tutkijoiden hankintoihin ja rahoitukseen liittyvän näkökulman, eikä halua ottaa ”poliisin” roolia.

—Vaikka hankintalaki on ehdoton, me avaamme mielellämme tarkemmin sitä, mitä se tarkoittaa meidän organisaatiossamme. On selvää, että monimutkaisissa hankkeissa tulee tilanteita, joissa ei tiedetä miten pitäisi toimia ja siksi me olemme olemassa ja auttamassa. Meidän tavoitteenamme on joustaa niissä raameissa, mitkä ovat meille mahdollisia.

Pitkäaikainen yhteistyökumppani osaa viedä projekteja sujuvasti oikeaan suuntaan

Hankintapalveluiden prosesseissa on mukana monia eri tahoja ja niissä tulee huomioida tarkasti eri viranomaistahojen antamat ohjeistukset, jotka tiukentuvat koko ajan. Tähän haasteeseen Turun Yliopistolla ollaankin haettu apua älykkäistä ja joustavasti toimivista järjestelmistä, jotka helpottavat työtä prosessien eri vaiheissa.

—Olemme tehneet Certian kanssa pitkäaikaista yhteistyötä prosessien kehittämisessä ja he oivalsivat nopeasti tarpeemme. Ensimmäinen yhdessä kehittämämme järjestelmä hankinnoissa on ollut laboratoriotuotteiden hankintaan suunniteltu SAP tilaustenhallintajärjestelmä, joka räätälöitiin yliopiston tarpeita silmällä pitäen.

Järjestelmien lisäarvo pitää näkyä käytännössä

Monenlainen tiedon tarkentuminen on yksi järjestelmien tuoma lisäarvo. Muutamia näistä ovat mm. hyväksymisprosessin selkeys ja oikea-aikaisuus, läpinäkyvyyden parantuminen ja mahdollisuus tietojen varmentamiseen jälkikäteen. Selkeyden ansiosta asiat menevät oikeassa järjestyksessä eteenpäin ja jälkikäteen tehtävät turhat vaiheet tai varmistukset vähenevät.

Hyvin suunnitellun järjestelmän kautta päästään hyödyntämään aiempaa helpommalla tavalla tietoja tehdyistä tilauksista tulevia kilpailutuksia varten. Järjestelmä ilmoittaa myös esim. oikeat ALV-prosentit ja pitää näin huolen, että suunnitelmat pysyvät budjetin raameissa.

Huippututkimus tarvitsee avointa yhteistyötä

Hurmerinta kertoo, että häntä motivoi kehittämistyössä ennen kaikkea se, että mm. järjestelmäpuolella tehdyt muutokset parantava kokonaisuutta ja helpottavat myös rahoitukseen ja hankkeisiin liittyvää toimintaa. Hän luottaa yhteistyön ja avoimen keskustelun tuovan tulosta myös sidosryhmäsuhteissa.

—On hienoa, että kumppaninamme on ollut Certia, jolla on ollut iso rooli järjestelmäasiantuntijana. Yksin emme olisi kyenneet tämän kaltaiseen digiloikkaan.

Tilaa uutiskirje