Belgialainen Geert Van Moer on viihtynyt perheensä kanssa Suomessa vuodesta 2018. Apulaisprofessorille tutkimus ja opetus ovat aina mielessä – paitsi silloin kun hän treenaa kylmissä suihkuissa avantouintia varten tai pelaa perheensä kanssa taaperojalkapalloa.
Helsingin kauppakorkeakoulu Hankenilla työskentelevä apulaisprofessori (engl. assistant professor) Geert Van Moer voisi omien sanojensa mukaan puhua alastaan ”mihin vuorokauden aikaan tahansa”. Hän haluaa muistuttaa, ettei taloustieteessä ole vastoin yleistä harhaluuloa kyse voiton maksimoinnista tai tuoton kasvattamisesta vaan kuluttajien ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnista:
– Sähkömarkkinat nähdään perinteisesti insinöörialana, mutta taloustieteelläkin on tähän paljon sanottavaa. Kuinka voimme edistää kilpailua, jotta kuluttaja hyötyisi tästä mahdollisimman paljon? Kuinka voimme nopeuttaa uusiin energiamuotoihin siirtymistä, ja samalla kuitenkin taata vakaan sähköntuotannon? Pitäisikö fuusiot suurten yritysten välillä sallia? Tällaisista kysymyksistä taloustieteessä ollaan kiinnostuneita, Van Moer aloittaa.
Vangin dilemma herätti kiinnostuksen strategiseen vuorovaikutukseen
Apulaisprofessori muistelee hetkeä, jolloin hänen kiinnostuksensa alaan heräsi ensimmäistä kertaa:
– Nuorena satuin lukemaan kirjan Economics for Dummies, jossa kerrottiin niin sanotusta vangin dilemmasta. Dilemma herätti välittömästi kiinnostukseni: sen mukaan vangit voivat päätyä pettämään toisensa, vaikka yhteistyöllä saavutettaisiin kaikkia hyödyttävämpi lopputulos.
Kiinnostus vei hänet opiskelemaan ensin liiketaloutta pariksi vuodeksi, minkä jälkeen hän vaihtoi taloustieteeseen. Sittemmin Van Moer on tehnyt kaksi maisterintutkintoa sekä väitellyt itsensä tohtoriksi belgialaisessa Antwerpin yliopistossa. Tohtoriksi valmistumisen jälkeen Van Moer muutti Suomeen vuonna 2018 työskennelläkseen apulaisprofessorina Hankenilla Helsingissä.
Van Moerin tutkimus sijoittuu toimialatutkimuksen kentälle. Siinä missä hänen varhaisin tutkimuksensa keskittyi sähkömarkkinoihin ja markkinavoimien vaikutukseen, on hän nykyisin perehtynyt laajemmin kilpailun tutkimukseen ja tutkimusteemoihin, kuten yritysten alihankintasopimuksiin, yhteisomistukseen ja kestävän kehityksen sopimuksiin.
– Pitäisikö kilpailuviranomaisten hyväksyä yritysten välisiä sopimuksia koskien esimerkiksi uutta ympäristöstandardia? Edistääkö tällainen yhteistyö todella ympäristön hyvinvointia vai pitäisikö yritysten jatkaa yksin? On hauska huomata, että päädyin lopulta ehkä pienen mutkan kautta tutkimaan kuin tutkimaankin aihetta, joka alun perin herätti kiinnostukseni taloustieteeseen eli kilpailuvaikutuksia ja strategista vuorovaikutusta, Van Moer pohtii.
Autenttinen opettaja innostaa opiskelijat oppimaan
Hankenilla Van Moer opettaa kahta kandidaattiohjelman kurssia: International Economics and Economics of Organisation and Information. Ensi keväänä hän opettaa myös Competition Economics -nimistä kurssia maisteriopiskelijoille.
– Tutkimus on hyvin tärkeä osa työtäni. Tutkimuksen tarkoitus on vahvasti tukea opetustyötä, joka on minulle myös sydämenasia! Voisin puhua siitä aamuin illoin – onneksi opettaminen tämän mahdollistaakin loistavasti! Van Moer nauraa.
Van Moer kertoo hyödyntävänsä samoja periaatteita tutkimusta tehdessään kuin opettaessaan: selkeää rakennetta ja tarpeeksi yksinkertaista esitystapaa. Matemaattiset mallit hän haluaa tuoda opiskelijoille elävän elämän esimerkkien kautta.
– Uskon, että opetuksen pitää olla autenttista ja keskustelevaa, jotta opiskelijat oppivat parhaiten. Tämä tarkoittaa luonnollisesti myös haastetta opettajalle, sillä luennoitsijan pitää olla jatkuvasti vuorovaikutuksessa opiskelijoiden kanssa ja olla aidosti läsnä opetuksessa, hän pohtii.
Aktiivista perhe-elämää ja avantouintia
Ajatustyötä tekevä kaipaa vapaa-ajallaan erityisesti fyysistä aktivisuutta. Van Moerin perheeseen kuuluvat vaimo sekä 2- ja 4-vuotiaat lapset, joiden kanssa liikutaankin usein ulkona. Nyt perhe on innostunut taaperojalkapallosta. Myös suomalainen päivähoitosysteemi saa häneltä kiitosta:
– Meistä on todella hienoa, että Suomessa lapset saavat ulkoilla päivähoidossa kaksi kertaa päivässä! Tämä ei ole ollenkaan tavallinen käytäntö muualla Euroopassa.
Viime talvena hän tutustyi myös aivan uuteen, varsin perisuomalaiseen harrastukseen:
– Olen innostunut avantouinnista! Siinä erityisen kiehtovaa on se, kuinka keho pystyy täysin hallitsemaan koetun kylmyyden ja jälkikäteen vielä täysin palautua siitä. Olen testannut avantouintia muutaman kerran, mutta vielä minun pitää harjoitella kylmillä suihkuilla, hän nauraa.
