—Professorin ammatti on palveluammatti. Kun aikoinaan hain professuuria, en ymmärtänyt miten paljon proffan tehtäviin kuuluu toisten oppimisprosessien tukemista ja helpottamista. Olen kuitenkin unelma-ammatissani ja iloinen joka ikisestä valmistumisesta, kertoo Åbo Akademin kansainvälisen oikeuden ja valtionsääntöoikeuden professori ja Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin johtaja Elina Pirjatanniemi.
Opettamista, tutkimusta ja rahoituksen hankkimista
Pirjatanniemi ammentaa päivittäiseen työhönsä iloa nuorista opiskelijoista ja nauttii heidän päättäväisestä ja kriittisestä asenteestaan. Opiskelijoiden kasvun ja kehityksen seuraamiseen ei hänen mukaansa kyllästy.
—On hienoa nähdä, kuinka nuorissa herää analyyttinen ja kriittinen ajattelu. Opiskelijoiden kasvun polulla syntyvä yhteistyösuhde ja lopuksi gradun ohjaaminen ovat kuin kruunu pitkälle yhteistyölle. Vaikka en halua ottaa kunniaa entisten oppilaiden henkilökohtaisesta menestyksestä, olen totta kai tyytyväinen, kun entiset oppilaat pääsevät mukaan korkean tason tutkimusryhmiin tai tekevät nousujohteista uraa kotimaassa tai kansainvälisissä tehtävissä, Pirjatanniemi toteaa.
Tieteellinen johtajuus on opettamisen lisäksi sekoitus tutkimusta, laaja-alaista yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa ja myös jatkuvaa rahoituksen hankkimista. Professorin tehtävänkuva on laaja ja tasapainottelua eri töiden kanssa joutuu tekemään jatkuvasti.
— Monipuolinen työ sisältää paljon tehtäviä, ja paljon tulee tehtyä töitä – välillä vähän liikaakin. Yhteiskunnan kehittyessä myös yliopistojen pitää pysyä mukana kehityksessä toiminnan kaikilla osa-alueilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että johtajuuteenkin tulee koko ajan uusia elementtejä, jotka pitää kyetä sovittamaan omaan arkeen ja työhön.
Suomalaiset yliopistot ovat erinomaisia kumppaneita
Pirjatanniemi uskoo vahvasti suomalaisen yliopiston tulevaisuuteen ja korostaa vuorovaikutuksen ja läpinäkyvyyden merkitystä. Tiedeyhteisön tehtävänä on käydä jatkuvaa keskustelua ympäristön kanssa ja kyetä puolustamaan tutkittua tietoa.
—Perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvää keskustelua on paljon. Meidän tehtävänämme on tuoda vaikeissakin ja yllättävissä tilanteissa esille erilaisia näkökulma ja ratkaisuja sekä miettiä niiden seurannaisvaikutuksia. Päänsilittelyä tästä harvoin osakseen saa, mutta tavoitteena onkin se, että asioista saadaan herätettyä uutta keskustelua ja virkamiehet saavat päätöksenteon tueksi näkökulmia monesta eri suunnasta.
Suomesta löytyy jo nyt kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeusasioiden merkittäviä ajattelijoita ja Pirjatanniemi näkee, että maailmanlaajuisesti vertaillessa Suomen yliopistoiden rooli on toimia luotettavina ja ketterinä partnereina isojen ja maineikkaitten yliopistojen kanssa.
Ilman tutkimusta ei voi olla opetusta
Pirjatanniemi on ylpeä siitä, että hän saa olla osa tiedeyhteisöä ja tehdä töitä instituutiossa, joka muokkautuu koko ajan yhteiskunnan mukana. Työn mielekkyyden ydin on kuitenkin tutkimus ja sen analysointi. Ilman tutkimusta ei voi opettaa ja ottaa kantaa uusiin ilmiöihin. Jotta tutkimustulokset eivät jäisi pelkästään yliopiston seinien sisälle, Pirjatanniemi kommunikoi aktiivisesti ja ottaa mielellään kantaa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin asioihin ja ilmiöihin sekä tarkastelee niitä oikeuden näkökulmasta.
— Tutkimustulokset eivät saa jäädä yliopiston seinien sisäpuolelle, vaan tietoa pitää jakaa ulospäin. Nautin kirjoittamisesta ja pohdin mielelläni teksteissäni eri näkökulmista sitä, mikä merkitys oikeudella on omassa yhteiskunnassamme. Minulle merkityksellistä on se, että voin oman tutkimukseni kautta olla osa yhteiskuntaa ja auttaa sitä kehittymään oikeudenmukaiseen suuntaan.
