Ammattitaitoinen ja turvallinen kumppanuus on huippututkimuksen etu

Teija Hurmerinta toimii hankintapäällikkönä Turun yliopiston talouspalveluissa. Koulutukseltaan hän on TtM ja bionalyytikko. Hurmerinnan taustalta löytyy monipuolista työkokemusta yliopiston kentältä. Hän on tehnyt biolääketieteellistä tutkimusta noin 10 vuotta, jonka jälkeen hän siirtyi projektihallinnon kautta talouspalveluiden puolelle kontrollerin tehtäviin. Nykyisessä tehtävässään hän on toiminut noin 3 vuotta.

Hankintapäällikön päävastuuna on julkisten hankintojen kilpailutus, ohjeistus ja valvonta, joka koetaan valitettavan usein hankalana ja tutkimusta jopa jarruttavana tekijänä. Hurmerinnan missiona onkin tuoda haasteeseen uutta näkökulmaa ja prosesseja, joiden avulla hankintaprosesseista tulee sujuvampia. Tämän tarkoituksena on helpottaa kaikkien prosessissa mukana olevien henkilöiden työtä ja saada tätä kautta tukea myös huippututkimukseen.

—Haastavinta ja hauskinta tässä työssä on toiminnan kehittäminen. Muutosten läpivieminen vaatii sitkeyttä sekä avointa ja aktiivista dialogia kaikkien osapuolien kesken. Meidän tehtävänämme on palvella ja auttaa hankintaprosessien sujuvassa etenemisessä ja siksi rohkaisemme asiakkaitamme kysymään neuvoja jo hankintojen varhaisessa vaiheessa. Uusien järjestelmien ja avoimuuden lisääntymisen kautta olemme onnistuneet esimerkiksi tehostamaan prosesseja ja yhdistämällä eri tutkimusten hankintoja on mahdollista aikaansaada myös merkittäviä säästöjä, Hurmerinta kertoo.

Vaikka hankintapalveluiden tehtävänä on hankintojen valvominen, Hurmerinta ymmärtää hyvin oman taustansa kautta myös tutkijoiden hankintoihin ja rahoitukseen liittyvän näkökulman, eikä halua ottaa ”poliisin” roolia.

—Vaikka hankintalaki on ehdoton, me avaamme mielellämme tarkemmin sitä, mitä se tarkoittaa meidän organisaatiossamme. On selvää, että monimutkaisissa hankkeissa tulee tilanteita, joissa ei tiedetä miten pitäisi toimia ja siksi me olemme olemassa ja auttamassa. Meidän tavoitteenamme on joustaa niissä raameissa, mitkä ovat meille mahdollisia.

Pitkäaikainen yhteistyökumppani osaa viedä projekteja sujuvasti oikeaan suuntaan

Hankintapalveluiden prosesseissa on mukana monia eri tahoja ja niissä tulee huomioida tarkasti eri viranomaistahojen antamat ohjeistukset, jotka tiukentuvat koko ajan. Tähän haasteeseen Turun Yliopistolla ollaankin haettu apua älykkäistä ja joustavasti toimivista järjestelmistä, jotka helpottavat työtä prosessien eri vaiheissa.

—Olemme tehneet Certian kanssa pitkäaikaista yhteistyötä prosessien kehittämisessä ja he oivalsivat nopeasti tarpeemme. Ensimmäinen yhdessä kehittämämme järjestelmä hankinnoissa on ollut laboratoriotuotteiden hankintaan suunniteltu SAP tilaustenhallintajärjestelmä, joka räätälöitiin yliopiston tarpeita silmällä pitäen.

Järjestelmien lisäarvo pitää näkyä käytännössä

Monenlainen tiedon tarkentuminen on yksi järjestelmien tuoma lisäarvo. Muutamia näistä ovat mm. hyväksymisprosessin selkeys ja oikea-aikaisuus, läpinäkyvyyden parantuminen ja mahdollisuus tietojen varmentamiseen jälkikäteen. Selkeyden ansiosta asiat menevät oikeassa järjestyksessä eteenpäin ja jälkikäteen tehtävät turhat vaiheet tai varmistukset vähenevät.

Hyvin suunnitellun järjestelmän kautta päästään hyödyntämään aiempaa helpommalla tavalla tietoja tehdyistä tilauksista tulevia kilpailutuksia varten. Järjestelmä ilmoittaa myös esim. oikeat ALV-prosentit ja pitää näin huolen, että suunnitelmat pysyvät budjetin raameissa.

Huippututkimus tarvitsee avointa yhteistyötä

Hurmerinta kertoo, että häntä motivoi kehittämistyössä ennen kaikkea se, että mm. järjestelmäpuolella tehdyt muutokset parantava kokonaisuutta ja helpottavat myös rahoitukseen ja hankkeisiin liittyvää toimintaa. Hän luottaa yhteistyön ja avoimen keskustelun tuovan tulosta myös sidosryhmäsuhteissa.

—On hienoa, että kumppaninamme on ollut Certia, jolla on ollut iso rooli järjestelmäasiantuntijana. Yksin emme olisi kyenneet tämän kaltaiseen digiloikkaan.

Tekoäly avaa tutkijoille nopeampia reittejä ratkaisuihin

Simo Saarakkala on lääketieteen tekniikan professori ja hän työskentelee Oulun Yliopistossa Lääketieteellisessä tiedekunnassa Lääketieteellisen kuvantamisen, fysiikan ja tekniikan tutkimusyksikössä. Lisäksi hän toimii tieteellisenä johtajana Infotech-fokusinstituutissa ja on Oulun yliopistossa Digitaalisen terveyden tutkimuksen profilaatioalueen johtaja. Lääketieteellisessä tiedekunnassa hän johtaa tutkimusryhmää, joka tutkii tuki- ja liikuntaelinsairauksien diagnostiikkaa ja mm. sitä, miten digitalisaatioita voitaisiin hyödyntää näiden sairauksien tunnistamisessa ja sairauksien etenemisen ennustamisessa.

Tekoäly tekee myyräntyön ihmisen puolesta

Tekoälyllä on monta eri roolia digitaalisen terveyden tutkimuksessa ja sen kehittämisessä. Koulutusvaiheessa tekoälylle opetetaan asioita syöttämällä sinne jo tähän mennessä opittua tietoa. Mitä enemmän tietoa tekoäly saa prosessoitavaksi, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on selvittää kompleksisiakin riippuvuuksia. Nykyteknologian tehokkailla menetelmillä tekoälyn hyöty on nimenomaan sen kyvyssä käsitellä isoa määrää tietoa nopeasti. Tämän avulla tekoäly kykenee löytämään ja oivaltamaan tietomassasta yhteneväisyyksiä sellaisista asioista, joihin ihmisaivojen kapasiteetti ei riitä. Juuri tämä tekoälyn tekemä ”myyräntyö” voi tuottaa uutta ratkaisevaa tietoa, joka edelleen avaa tutkijoille mahdollisuuden tehdä uusia läpimurtoja lääketieteen tutkimuksessa ja sairauksien ymmärtämisessä.

Tekoäly helpottaa lääkärin työtä, ei poista sitä

Miten tekoäly sitten näkyy konkreettisesti lääkärin vastaanotolla? No esimerkiksi mm. röntgenkuvien analysoinnissa.
Saarakkala on innoissaan uuden teknologian tuomista mahdollisuuksista, mutta painottaa kuitenkin sitä, että ihmisten hoitamisessa pitää ottaa huomioon monia näkökulmia, kuten esimerkiksi empatia ja vastuu.

—Tekoäly voi johdattaa lääkärit suoraan poikkeavien kuvalöydösten luo, jotka lääkäri sitten katsoo tarkemmin ja vahvistaa lopullisen diagnoosin. Tulevaisuudessa lääkärillä ei näin kulu aikaa kuvien seulomiseen, vaan tekoäly tekee muuten paljon aikaa vievän ”raakatyön” hänen puolestaan. Emme voi kuitenkaan siirtää vastuuta koneille, vaan ihmisten pitää edelleen olla päätöksentekijöitä ja vastuunkantajia. Lisäksi tekoälyn ja koneiden käyttö vaativat jatkuvaa laaduntarkkailua niin, että pystymme olemaan varmoja siitä, että kone todellakin toimii halutulla tavalla, Saarakkala kertoo.

Kokonaisprosessin ymmärtäminen vie onnistuneisiin ratkaisuihin

Kuten muillakin aloilla, myös lääketieteen alalla kokonaiskuvan ymmärtäminen ja käytettävyyden varmistaminen on tutkimuksessa erityisen tärkeää.

—Tutkijoilla täytyy olla vapaus tutkia asioita laaja-alaisesti ilman rajoja, koska toisinaan tutkimuksilla ei ole suoraa hyötyä nykyhetkeen, mutta tulevaisuudessa ne voivat saada suurenkin roolin. Kuitenkin nykyhetkeen tehtäviä ratkaisuja suunniteltaessa on todella tärkeää ottaa huomioon käytännön olosuhteet. Näin ratkaisusta saadaan käytännön työtä tekeviä ja tarkoitusta palveleva kokonaisuus.  Tutkijana olenkin iloinen siitä, että olen saanut työskennellä sairaalaympäristöstä, joka on tuonut minulle käytännön ymmärrystä ja perspektiiviä asioihin, joita sairaalaelämässä kohdataan päivittäin.

Tekoälyn kanssa kommunikointi vaatii yhteisen kielen

Jotta tekoäly kykenee tulevaisuudessa tekemään johtopäätöksiä potilaan sairauskertomuksesta ja historiasta, sen pitää pystyä ymmärtämään eri lääkärien erilaiset tyylit kirjoittaa sairauskertomusta. Tätä helpottaisi merkittävästi, jos potilastiedot pyrittäisiin jo kirjoitusvaiheessa standardoimaan. Oikeanlainen kommunikointi on siis tärkeää ei pelkästään ihmisten kesken, vaan myös koneiden kanssa toimiessa.

—Tavoitteenamme on tietenkin se, että tekoäly oppisi kahlaamaan potilashistoriat läpi niin, että se osaisi yhdistellä sieltä löytyviä oireita jo tiedossa oleviin sairauksiin tai jopa löytämään sellaisia riippuvuuksia, mitä ei tähän mennessä ole vielä edes huomattu. Haasteena tämänhetkisten tietomäärien kanssa on kuitenkin se, että tekoäly ei kykene tunnistamaan vielä suomenkielisiä lauserakenteita riittävän tehokkaasti. Vakioterminologiaa käytettäessä tämä helpottaisi huomattavasti.

Tekoälyn hyödyntäminen mahdollistaa huippututkimuksen

42-vuotias professori on nähnyt työelämänsä varrella myös ajat, jolloin tieto liikkui ”käsin” ja digitalisaatio ei ollut vielä mukana työelämässä. Hän liputtaakin vahvasti digitalisaation hyötyjen ja toimivien prosessien puolesta.

—Näen, että tekoäly yhdistettynä toimiviin prosesseihin tehostaa erinomaisesti työtämme yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Tämä koskee niin taloushallintoa, opettamista, johtamista kuin tutkimustyötäkin. Kun rutiinityöt voidaan ohjata koneille, pystymme tehokkaammin käyttämään oman aikamme ja käytössä olevat varat niille asioille, joita varten me täällä työskentelemme.

Huiput henkilökuntaedut ja juuri sopivasti haastava työ

Julia Huhtala on työskennellyt Certiassa jo 12 vuotta. Taloushallinnon tradenomi sai koulutustaan vastaavan työpaikan heti valmistumisensa aikoihin ja on työskennellyt mm. ostoreskontrassa, kirjanpidossa ja matkanhallinnassa. Palkanlaskentaan hän siirtyi vuonna 2018 ja nykyisin hän toimii palkanlaskentatiimin esimies.

— Olen työskennellyt Certiassa monissa eri tiimeissä. En ollut edes ajatellut ryhtyväni esimieheksi, mutta kun asia nostettiin esille, päätin tarttua tarjoukseen. Palkanlaskennan esimiehenä päätyönäni on olla tiimiläisteni tavoitettavissa ja mahdollistaa heidän onnistuminen omassa työssään, Julia kertoo.

Palvelutuotannon tiimiesimiehenä Julian arkipäiviin kuuluu yhteydenpitoa asiakkaiden, oman tiimin ja muiden tiimien esimiesten kesken. Avointa kommunikaatiota arvostetaan. Siksi Certiassa palvelutiimien väliset rajat halutaan pitää mahdollisimman matalina. Kaikilta pitää ja saa kysyä mitä vain.

—Meillä ei ole kynnyksiä kysymiseen ja täällä voi soittaa yhtä lailla niin toimitusjohtajalle kuin läheisimmälle työkaverilleenkin.

Kokonaisuus haltuun kokemuksen kautta

Esimiestyössä kokonaisuuden hahmottaminen on erityisen tärkeää. Siksi monipuolinen työkokemus yrityksen eri palvelutiimeistä on hyödyllistä.

—Ymmärtämällä eri palvelutiimien prosesseja osaa hahmottaa helpommin sen, miten paljon työtä jotkut pienetkin muutokset saattavat aiheuttaa muihin prosesseihin.

Haasteita alalla aiheuttaa nopeasti muuttuva toimintaympäristö. Erilaisten viranomaisvaatimusten muutokset ja uudistukset edellyttävät alan ajankohtaisten tiedotteiden aktiivista seurantaa ja omaksumista. Muutosten soveltaminen käytäntöön on välillä työlästä ja vaativaa.

—Jos jostain taidoista tai ominaisuuksista on tässä työssä etua, niin ainakin luetun ymmärtämisestä ja teorian soveltamisesta käytäntöön. Vaikka Googlesta löytyy aika moneen asiaan vastaus, kaikkea ei sekään tiedä vaan pitää itse osata ratkaista asioita. Asioiden omaksumisen lisäksi muutokset pitää kyetä viemään käytäntöön niin, että ne istuvat sekä järjestelmien että ihmisten toimintalogiikkaan.

Huiput henkilökuntaedut

Julia on erittäin tyytyväinen urakehitykseensä ja siihen, mitä kaikkea hän on päässyt Certiassa tekemään. Mielenkiintoisen työn lisäksi Julia antaa Certialle täydet pisteet henkilökuntaeduista ja asenteesta, mikä välittyy työntekijöille aitona välittämisenä.

— Meillä välitetään aidosti ihmisistä, ja se näkyy konkreettisina tekoina arjessa. Etätyömahdollisuudet ja liukuva työaika helpottavat oman vapaa-ajan suunnittelua ja tukevat tätä kautta kokonaisvaltaista hyvinvointia.  Lisäksi työnantajamme tukee liikunta- ja kulttuuriharrastuksia eri tavoin. Hyvää mieltä tuottavat myös pienet muistamiset, joita henkilökuntamme saa aina silloin tällöin. Meillä välitetään aidosti ihmisistä, ja se näkyy konkreettisina tekoina ihmisten johtamisessa ja työntekijöiden arjessa.

 

Kiinnostaisiko sinua työskennellä Certiassa? Lue lisää työpaikoistamme ja tutustu hakuohjeisiimme täällä.

Ostoreskontrasta ohjelmistorobotiikan kehittäjäksi

Anna Vehnämaa on toiminut Certian Vaasan toimipisteessä RPA-kehittäjänä (=Robotic Process Automation) vuodesta 2019. Hän työskentelee järjestelmäautomaatiotiimissä, jonka muut jäsenet työskentelevät Joensuussa. Anna aloitti Certialla kiireapulaisena Vaasaan muutettuaan vuonna 2010. Tämän jälkeen hänelle on kertynyt monipuolista kokemusta taloushallinnon palvelutuotannosta. Hän on ollut mm. järjestelmien pääkäyttäjänä, sähköistänyt toimintoja ja kehittänyt mm. robottien avulla tehtäviä maksuajoja. Annalle oli heti alusta asti selvää, että hän haluaisi hyödyntää IT-osaamistaan taloushallinnon palveluiden kehittämisessä.

—Kun kuulin, että ensimmäinen robottimme valmistui taloushallinnon avuksi, oivalsin heti, että ohjelmistorobotiikka on se juttu, mihin haluan keskittyä. Ohjelmistorobotiikassa voisin hyödyntää sopivasti ohjelmointitaustaani, prosessien tuntemusta ja työkokemustani Certian eri tehtävissä. Toiveeni kuultiin ja pääsin mukaan kehittämistiimiin, Anna Vehnämaa sanoo.

 

Tulkkina ihmisen ja robotin välillä

Prosessien automatisointi ohjelmistorobotiikan avulla vaatii kehittäjältä ohjelmointitaitojen lisäksi sitkeyttä, loogista päättelykykyä ja tarkkuutta – mutta myöskin keskeneräisyyden sietämistä. Jokaisesta prosessin vaiheesta on oltava selvillä ennen kuin sen voi ohjelmoida robotin tehtäväksi, joten nopeasta omaksumistaidosta ja kokonaisuuden hahmottamiskyvystä on etua.

—Aiemmasta työkokemuksesta taloushallinnon eri prosessien parissa on tässä työssä valtava hyöty. Kun käyttäjäkunta on useita tuhansia ihmisiä, keskeneräisiä töitä ei voida laittaa eteenpäin vaan kaiken pitää toimia moitteettomasti. Asioita selvitellessä myös oman organisaation ihmisten tunteminen tuo työhön aikasäästöjä. Kun tietää heti keneltä kysyä, asiat saa eteenpäin nopeammassa tahdissa.

Certian rajattu asiakaskohderyhmä on kehitystyössä suuri etu. Certiassa on opittu tuntemaan asiakkaiden tarpeet ja toimintatavat hyvin, mikä auttaa kehittämään juuri tätä asiakasryhmää eniten hyödyttäviä palveluita. Kun kehitystyötä voidaan tehdä pitkäjänteisesti, se palvelee kokonaisuutta ja käyttäjiä koko ajan paremmin. RPA-kehittäjän tehtävänä onkin toimia tulkkina ihmisten ja robottien välillä ja luoda sellaisia ratkaisuja, joiden logiikka toimii ihmisen tavoin, mutta robotin suorituskyvyllä.

Nautin ongelmanratkaisusta ja olen suorastaan liekeissä, kun eteeni tuodaan kehitystarve ja saan olla mukana miettimässä, miten se ratkaistaan. On selvää, että ratkaisujen löytäminen ei aina tapahdu hetkessä, mutta sitkeän tiimityön ansiosta olemme saaneet hienoja tuloksia aikaan.

 

Työpaikka, jossa hyvinvoinnista pidetään huolta

Certialla työhyvinvoinnin edistäminen ei jää pelkäksi sananhelinäksi, vaan se konkretisoituu sekä johtamisessa että työntekijöiden arjessa. Esimiehet ovat hyvin tavoitettavissa ja luottavat tiimiensä ja työntekijöidensä osaamiseen.

—Meillä johdetaan työtä varmasti ja selkeästi ja työntekijöille välittyy aidosti tunne siitä, että hyvinvoinnistamme pidetään huolta. Perhe-elämää arvostetaan ja joustoa löytyy lapsiperheiden arjen ja myös muiden elämänkaaren vaiheisiin.

Ohjelmistorobotiikan kehittäjän työ on jatkuvaa oppimista ja uuden omaksumista. Koko ala kehittyy hurjaa vauhtia ja on inhimillistä, että välillä usko omaan osaamiseen voi horjua. Tällöin esimiesten ja tiimin tuki on erityisen tärkeää.

—Myönteinen ilmapiiri ja johdon tuki rohkaisee kokeilemaan uusia ratkaisuja. Oppimiseen annetaan tilaa ja mahdollisuuksia. Työssä viihtymiseen on Certialla panostettu paljon ja se on varmasti yksi iso syy, miksi meillä viihdytään.

 

Kiinnostaisiko sinua työskennellä Certiassa? Lue lisää työpaikoistamme ja tutustu hakuohjeisiimme täällä.

Tilaa uutiskirje