Itä-Suomen yliopiston talouspalveluita siirtyi Certialle – uudet työkalut ovat saaneet yliopistolta jo kiitosta

Vuoden alusta Itä-Suomen yliopiston talouspalveluita siirtyi Certialle. Samalla Itä-Suomen yliopistossa vaihdettiin talouden perusjärjestelmät uusiin ja terävöitettiin yliopiston sisäisiä työskentelymalleja ja -prosesseja. Erityisesti automatiikan hyödyntäminen ja pienempi haavoittuvuus henkilöstön poissaoloille ovat olleet projektin tärkeimpiä tavoitteita.

Certian talousosasto vahvistui vuodenvaihteessa, kun neljän henkilön työpanos siirrettiin osana liikkeen luovutusta Itä-Suomen yliopistolta Certiaan. Käytännössä Certia hoitaa nyt osan yliopiston talouspalveluista, jotka koskevat kirjanpitoa, osto- ja matkalaskuja sekä maksuliikennettä. Lisäksi Certia huolehtii näiden järjestelmien kehityksestä ja ylläpidosta. Osana liikkeen luovutusta talouden järjestelmät ja yliopiston käytössä olevat työkalut vaihdettiin yliopistojen yhteisiin, SAP-pohjaisiin ratkaisuihin.

– Järjestelmien vaihdos oli mittava projekti, joka kesti lähes puolitoista vuotta. Yllättävän hyvin ja sujuvasti on kaikki mennyt ja on saatu positiivistakin palautetta. Etenkin ostolaskujen käsittelyjärjestelmä on saanut kiitosta yliopiston henkilöstöltä, kertoo Itä-Suomen yliopiston talous- ja rahoitusjohtaja Heini Koskenvuori.

Automatiikka ja yhdessä kehittäminen ratkaisivat uuteen palveluun siirtymisen

Muutosten taustalla oli tarve siirtyä toimintavarmempaan ja isompaan järjestelmään, joka mahdollistaa myös automaatioiden ja robotiikan hyödyntämisen. Ensimmäisiä teknisiä avusteita onkin jo päästy ottamaan käyttöön esimerkiksi laskujen reitityksessä, jonka ansiosta lasku ohjautuu automaattisesti oikealle vastuuhenkilölle ilman ihmisen työpanosta. Myös yliopiston haavoittuvuus yksittäisten henkilöiden poissaoloille on pienentynyt, kun talouspalveluista osa tulee nyt Certialta, jolla on isompi taloustiimi.

Uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoa puolsi vahvasti myös se, että suurin osa korkeakouluista käyttää samaa järjestelmää.

– Korkeakouluja koskevat luonnollisesti samat Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeet ja rahoittajien ehdot. Kaikki hyötyvät siitä, kun järjestelmää voidaan kehittää yhdessä. Ennen meillä oli täysin oman järjestelmä ja itsenäinen vastuu kehityksestä palveluntarjoajan kanssa. Oman järjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen vaadittavalle tasolle olisi todennäköisesti aiheuttanut enemmän kustannuksia, Koskenvuori pohtii.

Työskentelyprosesseja uusittiin ja henkilöstön vastuualueita kirkastettiin

Järjestelmien vaihtumisen lisäksi muitakin muutoksia tapahtui samaan aikaan, kuten organisaation tilikarttojen uusiminen. Samalla Itä-Suomen yliopistossa nähtiin tarpeelliseksi käydä läpi sisäisiä työskentelyprosesseja ja toimintamalleja, mikä oli Koskenvuoren mielestä yksi projektin arvokkaimpia asioita:

– Tässä oli hyvä paikka pysähtyä miettimään, mitkä toimintamallimme toimivat ja mitkä tarvitsivat uudistamista. Ennen lähes jokainen talouspalveluiden työntekijä hoiti kaikkia osa-alueita, mutta nyt eri henkilöt ovat pystyneet erikoistumaan ja syventymään tiettyihin osa-alueisiin. Uskon, että tämä lisää myös työhyvinvointia, kunhan toimintatavat vakiintuvat.

Työtahti on ollut tiivis ja muutoksia on tullut paljon lyhyessä ajassa. Koskenvuori on kiitollinen kaikkien projektissa mukana olleiden työpanoksesta:

– Iso kiitos koko omalle henkilökunnallemme sekä erityisesti talouspalvelulle, joka on ollut projektissa tiiviisti mukana. Certialle olen myös kiitollinen heidän antamastaan tuesta koko projektin ajan.

Nopea käyttöönotto tekee ohjelmistorobotista automaation ykkösratkaisun

Certiassa automaation edelläkävijäksi on noussut erityisesti ohjelmistorobotti, jota hyödyntävät sekä korkeakoulut että eri organisaatioiden talous- ja henkilöstöhallinnon osastot. Virtuaalisen avustajan taloudelliset hyödyt ovat niin mittavat, että se on tullut jäädäkseen.

Automaatioratkaisuista voivat hyötyä monet yritykset ja organisaatiot. Virtuaalinen avustaja, esimerkiksi ohjelmistorobotti, voi opetella käyttämään yrityksen kirjanpidon ohjelmaa tai täsmäyttämään palkkoja siinä missä tavallinenkin työntekijä, mutta se käyttää siihen vain murto-osan ihmisen käyttämästä ajasta. Ajansäästö onkin yksi ohjelmistorobotin suurimmista eduista. 

– Käyttöönottoprosessi on hyvin nopea, sillä kyse on vain muutaman viikon projektista asiakkaalle. Organisaation työntekijöiltäkään ei kulu tähän aikaa, kun käyttöönottoprojektiin tarvitaan mukaan asiakkaalta vähäisimmillään vain kyseisen prosessin asiantuntija, kertoo Certian järjestelmäpalvelupäällikkö Toni Moilanen.

Ohjelmistorobotti kasvatti työn mielekkyyttä

Ohjelmistorobotti kykenee käsittelemään sille annetuista tehtävistä keskimäärin neljä viidesosaa. Lopun viidesosan, vaativimmat tehtävät, se siirtää ihmiselle. Robottiavustajan kanssa työskentelevät asiantuntijat ovatkin kokeneet tämän erityisen positiivisena asiana:

– Asiakkailtamme on tullut eniten kiitosta työn mielekkyyden kasvamisesta, kun manuaalista ja toistuvaa rutiinityötä on voitu siirtää työntekijältä robotille.

Moilasen mukaan jo suhteellisen pienellä panostuksella saadaan merkittäviä ajallisia ja rahallisia säästöjä:

– Olemme saaneet useiden henkilötyövuosien säästöt ohjelmistorobotiikasta pelkästään Certian sisäisistä palvelutuotannon prosesseista.

Yritysten toimintatavoissa loputtomasti mahdollisuuksia automaatioille

Perinteisesti ohjelmistorobottia pidetään talous- ja henkilöstöhallinnon apurina. Certia on kuitenkin tehnyt automaatioprojekteja myös esimerkiksi korkeakoulun opintohallinnon kanssa, jossa tehdään suhteellisen paljon manuaalista työtä.

– Uskon, että monissa organisaatioissa tehdään edelleen paljon sellaista työtä, jota voitaisiin varsin helposti ja nopeasti automatisoida. Meidän tehtävänämme on näyttää, mihin kaikkeen automaatio voi soveltua, Moilanen avaa.

Tulevaisuus näyttää valoisalta erilaisille automaatioratkaisuille, arvioi Moilanen. Certia on saanut tekoälystä erinomaisia tuloksia ostolaskujen käsittelyssä: asiakkaitakin on tullut vuodessa neljä lisää, kun edellisenä vuonna niitä oli yksi. Yksi Certian uusimmista automaation työkaluista on ketterän sovelluskehityksen low code, joka otetaan käyttöön tänä syksynä. Työkalulla lähdetään ensiksi toteuttamaan työsuhteiden hallintaan liittyviä ratkaisuja, joilla saadaan sujuvoitettua asiakkaiden prosesseja helpoilla, käyttäjää ohjaavilla ratkaisuilla.

– Tarkoitus ei ole kuitenkaan edetä teknologia vaan aina tarve edellä. Onnistumisen edellytyksenä on johdon tuki automaatiohankkeille ja muutosmyönteinen organisaatio. Automaatioratkaisut tarkoittavat uusia toimintatapoja, kuten virtuaalisen avustajan ”esimiehenä” toimimista, sekä sitoutumista ja halua jatkokehittää ratkaisuja yhdessä, Moilanen päättää.

Certian vuosikertomus 2022 on julkaistu

Olemme julkaisseet Certian vuosikertomuksen vuodelta 2022.

Vuosikertomus on selkeä tietopaketti, josta saa nopeasti kokonaiskäsityksen siitä, mitä yritys on vuoden aikana tehnyt ja miten yritystä on kehitetty vuoden aikana. Vuosikertomus sisältää seuraavat osiot:

  • Toimitusjohtajan katsaus: 15 vuotta tiedeyhteisön kumppanina
  • Strategia 2021–2025: Laajempia palveluja ja yhdessä kehittämistä
  • Certia lyhyesti
  • Avainluvut
  • Palvelut ja järjestelmät
  • Uutta automaation kentältä
  • Certian asiakkaat lukuina
  • Henkilöstö: Certian työskentelytapa perustuu yhdessä tekemiseen ja onnistumiseen

Käy tutustumassa Certian tuoreeseen vuosikertomukseen Hallinto ja vuosikertomukset-sivulla.

Sivulta löydät kootusti myös kaikki aiemmat vuosikertomuksemme.

Liikkeen luovutus vaatii huolellista suunnittelua ja etukäteisvalmisteluita

Helmikuussa 2023 tuli tasan vuosi siitä, kun Tampereen yliopisto ulkoisti Certialle osan palveluistaan liikkeenluovutuksen muodossa. Muutoksen yhteydessä ja sen jälkeen tapahtui paljon: Certialle on perustettu uudet toimitilat Tampereelle, uusia palveluprosesseja on otettu käyttöön, ja uusia palveluita on luotu. Suurimmassa roolissa on ollut Certian palvelukseen siirtynyt, yli 40:n henkilön asiantuntijajoukko, joita on perehdytetty uusiin toimintamalleihin, työympäristöön ja yrityskulttuuriin.

Kysyimme Tampereen yliopiston johtajilta Emilia Katajajuurelta, Patrik Marjamaalta ja Sari Saastamoiselta miten liikkeenluovutus onnistui heidän näkökulmastaan ja millaisia asioita he painottaisivat vastaavanlaisessa tilanteessa tulevaisuudessa.

Luovuttavan organisaation valmistautuminen

Muutosvaiheessa on tärkeää, että luovuttajan roolissa oleva organisaatio varmistaa oman toimintansa vakaan jatkuvuuden luovutuksen jälkeen. Kun pidemmällä aikavälillä kertynyttä tietotaitoa siirtyy organisaatiosta toiseen, varhainen määrittely auttaa molempia osapuolia hahmottamaan käytettävissä olevat resurssit ja niiden kapasiteetin. Näin liikkeen luovutuksen jälkeen osataan hyödyntää käytössä olevaa osaamista parhaalla mahdollisella tavalla.

—Työntekijöiden roolien ja käytössä olevien prosessien päivittäminen ja yhtenäistäminen kannattaa aloittaa ajoissa luovuttavassa organisaatiossa jo ennen liikkeenluovutusta. Tämä helpottaa ja nopeuttaa uusien palveluprosessien haltuunottoa ja uuteen yrityskulttuuriin sopeutumista, toteavat Emilia Katajajuuri ja Patrik Marjamaa Tampereen yliopistosta.

Liikkeen luovuttajan kannattaa pitää huolta oman organisaationsa tilasta niin, ettei aukkoja synny liikkeen luovutuksen aikana eikä sen jälkeen.

—Muutosvaiheeseen on suositeltavaa nimetä projektipäälliköt, joille määritellään selkeät tehtäväalueet ja varmistetaan projektipäälliköiden resurssit.  Heidän tehtävänään on koordinoida ja huolehtia siitä, että tehtäväalueiden sisällä olevat toiminnot on kartoitettu ja että toimintojen jatkuvuus on määritelty. Tällä toimenpiteellä varmistetaan se, että tehtäväalueiden sisällä kaikki tärkeät toiminnot tulee huomioitua ja sovittua käytännöistä, Katajajuuri sanoo.

Liikkeen luovutuksen jälkeen yrityskulttuuriin sopeutuminen ja samanaikaisesti uusien prosessien opetteluun menee aikaa. Myös liikkeenluovuttajan organisaatiossa tulee tehdä muutosta ja henkilöstön omaksua uudet tavat toimia. On inhimillistä, että kehittämistyölle välttämättä löydy sopeutumisvaiheen alussa resursseja.  

—Uusien rutiinien löytäminen ja toimintojen vakiintuminen vie aikaa, ja vaikka tahtotilaa toimintojen kehittämiseen löytyy, on realistista todeta, että kehittämistyö lähtee käyntiin pienin askelin. On kuitenkin tärkeää luoda hyvät rutiinit, koska ne luovat tukevan pohjan myös tulevaa, nopeammin etenevää kehitystyötä varten, Sari Saastamoinen sanoo.

Palveluiden ja tarpeiden kohtaaminen

Siirtymävaiheessa järjestelmien toimivuus pitää varmistaa niin hyvin, että käytännössä sen ei pitäisi näkyä asiakkaan suuntaan lainkaan. Certialla siirtymävaiheeseen olikin järjestelmien osalta valmistauduttu erinomaisesti ja siirto sujui erittäin hyvin. Sen sijaan muutos palvelutuotemaiseen käytäntöön on aiheuttanut välillä kysymyksiä. Tietyt asiat sisältävä palvelutuote on rajannut ulos asioita, joita on ennen hoidettu laajassakin skaalassa palvelun yhteydessä. Jos organisaatiossa on totuttu pitkälle vietyyn palveluiden ”räätälöintiin” muutos on saattanut tuntua isolta.

—Palvelukeskuksen toimintojen osalta joudumme käymään keskustelua siitä, mitä riittävä palvelutuote sisältää ja kuka vastaa mistäkin asioista. Teemme työtä tämän asian eteen edelleen, Katajajuuri sanoo.

Muutosvaiheen läpivieminen vaatii sitoutumista

Haastateltavat antavat samansuuntaista palautetta siitä, että Certialla on sitouduttu siihen, että liikkeen luovutus sujuisi mahdollisimman hyvin. Käytännössä tämä näkyy siinä, että ratkaisuja on haettu aktiivisesti ja monimutkaisempiinkin haasteisiin uskalletaan tarttua. Säännölliset seurantakäytännöt luotiin hyvissä ajoin ja lisäpalavereita on kutsuttu koolle lyhyelläkin aikavälillä, jotta asioita saadaan vietyä eteenpäin.

Muutostilanteet eivät ole koskaan helppoja. Kun kaikki osapuolet ovat valmistautuneet huolellisesti ja ovat valmiita työskentelemään saman tavoitteen eteen, muutosvaiheen haitat minimoituvat ja hyödyt realisoituvat nopeammalla aikataululla. Tulevaisuus nähdään myös Tampereella hyvässä valossa.

—Jo nyt olemme saaneet konkreettisia tuloksia ja jatkuvasti käymme läpi parannusehdotuksia mm. talouden prosesseihin. Luotamme siihen, että vahva kumppanuus ja modernit toimintatavat tuovat meille vakautta ja hyvää kykyä hallita organisaatiomme toimintoja, Marjamaa toteaa.

Haastateltavina olivat:

Emilia Katajajuuri, johtaja,
Toiminnanohjaus ja hallintopalvelut sekä henkilöstöpalvelut / Tampereen yliopisto
Certian hallituksen jäsen

Patrik Marjamaa, talousjohtaja
Talouspalvelut, Tampereen yliopisto

Sari Saastamoinen, kehittämispäällikkö
Toiminnanohjaus ja hallintopalvelut / Työnantajatoiminta, Tampereen yliopisto
Toiminut asiantuntijajohtajana ja koordinoijana liikkeen luovutuksessa

Polkupyöräetu on koko perheen etu

Certia on tarjonnut henkilökunnalleen pyöräetua vuodesta 2022 lähtien. Edun ensimmäisen käyttöönottovuoden aikana etuun tarttui lähes 10 % yrityksen koko henkilökunnasta. Kevään ja kuivempien pyöräkelien tullen kiinnostuksen toivotaan taas kasvavan.

—Pyöräedun käyttöön ottavat henkilöt allekirjoittavat sopimuksen, jossa on määritelty Certian pyöräetupolitiikka. Tässä määritellään työsuhdepyöräetuun liittyvät työpaikkakohtaiset edellytykset, käytännöt ja ehdot. Palveluun rekisteröidyttyä pyörän voi hankkia mistä tahansa liikkeestä tai verkkokaupasta EU:n sisältä. Hankintaan liittyvä koordinointi pyöräedun käyttäjän ja työnantajan kesken on hoidettu palveluntarjoajamme kautta, kertoo Certian sisäisistä hallintopalveluista vastaava Satu Hjerppe.

Auto myyntiin ja pyörä käyttöön

Joensuussa asuva Juha Kulju työskentelee Certialla järjestelmäasiantuntijana. Hän kiinnostui pyöräedusta heti siitä kuultuaan.

—Sähköpyörän hankkiminen oli ollut mielessä jo ennen tätä Laskin saavani pyörän noin 25 % edullisemmin, joten tartuin tarjoukseen ja hankin itselleni n. 2800 €:n hintaisen pyörän, Kulju kertoo.

Kuljun perheessä oli pyörän hankinta-aikaan kaksi autoa. Kun Kulju otti käyttöön pyöräedun, toinen auto myytiin pois.

—Kahden auton pitäminen maksaa paljon. Mietimme, että pärjäisimmekö ilman toista autoa ja päädyimme myymään auton. Uusi järjestely on toiminut hyvin ja pyöräilinkin pitkälle syksyyn. Talvella olen työskennellyt useammin kotikonttorilla, enkä ole juurikaan pyöräillyt.  Toki yhden auton talous vaatii hiukan järjestelyitä, mutta toistaiseksi tämä on ollut hyvä ratkaisu.

Kulju ei ole pyöräilyn ”himoharrastaja” vaikka maastopyörän omistaakin. Sähköpyörää hän hyödyntää maantieajossa ja näkee pyöräinvestoinnin järkevänä myös koko perheen kannalta.

—Sähköpyörä tekee työmatkasta mukavan, kun sähkö avustaa mäet ylös niin kynnys lähteä pyörällä töihin on matalalla. Vapaa-ajalla taas on mukava käydä joskus ajelemassa metsäpoluilla ja reiteillä, joita Kontiolahden kankailla ja harjuilla riittää.

 Vuokrakauden lopuksi pyörän voi lunastaa omaksi 5 %:lla alkuperäisestä hankintahinnasta. Näin ollen hyvin pidettynä ja huollettuna sähköpyörä kestää useamman vuoden ja siitä on iloa myös muulle perheelle. Kuljun perheessä asiaa onkin ajateltu muunkin kuin pelkästään työmatkapyöräilyn näkökulmasta.

Työmatkapyöräily on arkinen ympäristöteko

Certian johto kannustaa henkilökuntaa hyödyntämään etua, joka innostaa ihmisiä liikkumaan. Tieto siitä, että pyöräetu on saanut aikaan muitakin positiivisia muutoksia työntekijöiden arjessa, vahvistaa ajatusta siitä, että pyöräedun käyttöönotto on ollut hyvä juttu.

— Pyöräetu on yksi niistä muodoista, millä tuemme henkilökuntamme hyvinvointia, mutta on hienoa, että sillä on myös ympäristöä säästävä ja heidän perheilleen iloa ja hyötyä tuova merkitys. Mitä useampi henkilö taittaa työmatkansa pyöräillen auton asemesta, se on samalla pieni arjessa toteutettu positiivinen ympäristöteko, toteaa Certian tj Ulla Laalo tyytyväisenä.

Kuljun työkaverit ovat olleet kiinnostuneita uudesta pyörästä ja kyselleet häneltä kokemuksista.

—Onhan tämä herättänyt paljon mielenkiintoa työkavereiden keskuudessa. Moni on käynyt katsomassa, että minkälainen pyörä on ja kysynyt lisää hankinnasta sekä käytöstä. Omalta osaltani voin todeta olevani hankintaan erittäin tyytyväinen, Kulju toteaa.

Pyöräetu Certialla

Faktaa

  • Työnantaja ja työntekijä sopivat pyöräedun säännöistä ja tekevät asiasta sopimuksen, jossa määritellään työpaikkakohtaiset edellytykset, käytännöt ja ehdot työsuhdepyöräetuun liittyen.
  • Pyöräedun arvo on työntekijälle 100 € /kk, jolloin verovapaa etuus on max. 1200 € / vuosi
  • Pyöräedun avulla työntekijä säästää keskimäärin 20–30 % pyörän hinnasta

Certia täydentää palveluvalikoimaansa ostamalla Aboa kongressi- ja tapahtumapalvelut Oy:n koko osakekannan

Certia on ostanut turkulaisen Aboa kongressi- ja tapahtumapalvelut Oy:n koko osakekannan. Ostettavan yrityksen nykyiset pääomistajat ovat myös Certian omistajia. Oston myötä Certia vahvistaa rooliaan yliopistojen ja korkeakoulujen tukipalveluiden tuottajana ja tarjoaa Aboalle vakaan toiminta-alustan omien ammattilaistensa ja monipuolisen omistajaverkostonsa kautta.

– Tarjoamme asiakkaillemme matkapalveluita jo nyt, joten kongressi- ja tapahtumapalvelut istuvat hyvin palveluvalikoimaamme. Tämä on Certialle strategisesti luonnollinen askel kohti tiiviimpää kumppanuutta asiakkaidemme kanssa, toteaa Certian hallituksen puheenjohtaja Siru Helminen.

Aboa kongressi- ja tapahtumapalvelut Oy on yksi Suomen johtavista tiede- ja koulutusalan kongressi- ja tapahtumatoimistoista, jonka suurimpina omistajina olivat Turun yliopiston holdingyhtiö UTU Holding Oy, Åbo Akademi ja Turun kaupunki. Yrityskaupan tavoitteena on kasvattaa Aboan liiketoiminta kymmenkertaiseksi laajentamalla tapahtuma- ja kongressipalveluiden tarjonta Certian asiakaskunnalle ympäri Suomea. Tavoitteena on, että paikalliset palveluntuottajat ja organisaatiot pääsevät mukaan tapahtumien toteuttamiseen.

Tiedeyhteisöille järjestettävät tapahtumat ovat tärkeässä roolissa koko Suomen kehittymisen ja menestymisen kannalta. Tapahtumat ovat lähes poikkeuksetta kansainvälisiä tilaisuuksia, joihin saapuu osallistujia ympäri maailman. Toimitusjohtaja Ulla Laalon mukaan tämän tyyppisten tapahtumien järjestäminen vaatii näkemystä, vahvaa kokemusta ja eritysosaamista. Myös teknologisten ratkaisujen merkitys kasvaa tulevaisuudessa toimialalla.

Aboan ydinosaamista on järjestää tapahtumia, jotka palvelevat nimenomaan tiedeyhteisöjen tarpeita. Kestävän kokouskonseptin mukaisesti tapahtumia järjestetään myös virtuaali- ja hybridimuotoisina. Aboan johtaja Gunilla Sjöbergin mukaan Certian osallisuus mahdollistaa yrityksen kasvun, palvelujen ja toiminnan kehittämisen sekä yhteistyöverkoston kasvattamisen.

– Olemme erityisen iloisia siitä, että voimme jatkossa panostaa entistä enemmän palvelujen kehittämiseen tiedeyhteisöjen hyväksi. Aboan päämääränä on yhdistää ihmiset ja teknologia sekä luoda vaikuttavia tapahtumakokemuksia ja -elämyksiä vastuullisesti. Pyrimme omalla toiminnallamme nostamaan tiedekonferenssien merkitystä ja vaikuttavuutta.

Certia on in-house-yhtiö, joka tarjoaa korkeakouluille mm. talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita. Certian toimipisteet sijaitsevat Vaasassa, Joensuussa ja Tampereella. Certia työllistää n. 150 henkilöä, ja sen liikevaihto vuonna 2021 oli 10,1 milj. €

Aboa kongressi- ja tapahtumapalvelut Oy on kongressi- ja tapahtumatoimisto, joka tarjoaa asiakkailleen kattavan valikoiman tapahtumapalveluita aina konseptoinnista raportointiin asti. Aboa työllistää vakituisesti neljä henkilöä. Yrityksen liikevaihto vuonna 2021 oli 373 000 €.

Lisätiedot ja kyselyt:

Ulla Laalo
Toimitusjohtaja, Certia Oy
040 7255 174
ulla.laalo@certia.fi

www.certia.fi

Tilaa uutiskirje